Mun aataminaikuinen luuri ei kykene, mutta @matnel varmaan voisi auttaa ;) Sitten
päästän jo tosin noihin tekijänoikeuskysymyksiin ja luennoitsijan
lupiin.
"Mulle annettiin tällainen aihe. Tähän on tietysti helposti
lyhyt vastaus: en tiedä. Mut koska mulle käsittääkseni maksetaan
tästä, niin koetan laventaa vastausta".
@villevenalainen:
teknisesti triviaalia, mutta tekijänoikeuskysymysten takia ei
mahdollista. vaatisi kirjalliset luvat ennenkuin mä teen mitään.
Keskustelua aiheesta
blogissani
"Ensimmäisen kirjan (1994) aikoihin ei juuri ollut tieteen
popularisointia eli oltiin aika köyhän tarjonnan varassa.
Hiukkasfysiikan alueelta oli 80-luvulla kirjoitettu
Alkeishiukkasten maailma, oli vähän sellaisen tuhruisen monisteen
näköinen. Mut sitten kun opiskelijoilta kysyttiin, mikä sai heidät
tulemaan yliopistoon opiskelemaan hiukkasfysiikkaa, niin aika moni
kertoi lukeneensa tuon kirjan."
Enqvist kertoo urastaan tieteen popularisoijana ja miten moni
opiskelija on tullut kertomaan lähteneensä Alkeishiukkasten maailma
-kirjan innoittamana opiskelemaan fysiikkaa.
(Hmm, ihan kuin tästä ois tulossa Luovaan juttuidea...)
"Maalammen kanssa jaettiin kirjan teko. Meillä ei ollut nimeä
kirjalle, ja sitten soitin Maalammelle Kööpenhaminasta, että pitäis
äkkiä keksiä nimi. Tyhjästä syntynyt sitten muokkaantui.
Kustannusmaailmasta me ei juuri tiedetty: koska olin
intellektuellimpi, niin tiesin sekä Otavan että WSOY:n."
"Käsikirjoituksesta ei kahdeksaan kuukauteen kuulunut mitään.
Sit me kyseltiin, niin se oli hukattu. No kustannuspäätös tuli sit
nopeesti: me epäiltiin, että ne olivat niin häpeissään
kadottamisesta, niin päättivät sen julkaista."
"Tein sit seuraavan, jonka nimi on Näkymätön todellisuus, joka
on omia suosikkejani. Sitä kautta ajauduin sattuman ja ikään kuin
alkuonnistumisen kautta tähän kirjojen kirjoittamiseen."
Valtion tunnustuspalkinnosta: "Ja minä tuumasin, että tämähän on
helppoa tämä popularisointi! Heti kun kirjoittaa kirjan niin
annetaan palkinto! Silläkurin ajattelin kirjoittaa toisenkin
kirjan."
Nyt dissataan sivulauseessa humanisteja. Että fyysikon saa
kuulemma keskeyttää, mutta kateederilta paasaavaa humanistia ei saa
kyseenalaistaa.
@matnel: ei hemmetti. Nyt
kuule pitää laittaa oma piraattiliitto pystyyn joka kampukselle
tässä maassa. Ilman muuta nämä ovat julkisia tilaisuuksia ja niitä
pitää saada dokumentoida vapaasti.
Alkuperäiset tieteen popularisoijat eivät tehneet sitä
ammatikseen. Kyse oli omasta kiinnostuksesta, maailmankatsomuksesta
- ja tilanteesta, jossa rahoitus oli jo turvattu....
"Silloin tilanne oli hyvin toisenlainen. Meillä on nyt toisaalta
yleisö ja ammattitiedemiesten armeija, joiden välillä on suuri,
lähes läpitunkematon muuri. 300 vuotta sitten kuka tahansa saattoi
valistuneena maallikkona mennä keskustelemaan tieteentekijöiden
kanssa."
Luonnontieteet vs. humanistisempien tieteiden popilarisointi.
Koittaakohan tuo sanoa että luonnontieteistä ei tajua ellei ole
opiskellut vs. humanistisemmat tieteet nyt menee siinä sivussa?
"VAikka tietoa lisää tuskaa, niin ehkä on perusteltavaa sanoa,
että mitä enemmän meillä on tietoa ja mitä enemmän myös
kansalaisilla on tietoa erilaisista asioista, niin sen parempaan
päätöksentekoon pystytään. Mutta on vähän hurskahtelua väittää,
että me popularisoijat tehtäisiin tätä vain näistä syistä: ihmisiä
ajavat monet muutkin motiivit."
Kysykää siltä mitä se ajattelee postmodernismista. Enqvist
tuntuu suhtautuvan kaikkeen muuhun avoimesti paitsi juuri tähän.
Postmodernistit ovat kaiken pahan alku ja juuri :-)
"Oman kokemukseni perusteella sanoisin, ettei kunnon
populaarikirjoittamista synny, jos tehdään vain yleisön
mielenkiintoa palvellen. Silloin kirjoittamisesta puuttuu se
sisäinen palo."
Enqvistin mukaan kunnon popularisointia ei synny, jos liikutaan
vain epäitsekkäässä päässä, suuren yleisön mielenkiintoa palvellen.
Jos alistaa itsensä yleisön palvelijaksi, kirjoituksesta puuttuu
sisäisen palon elementti.
Enqvistin mukaan aidoin, kiinnostavin ja omaäänisin teksti
syntyy silloin, kun ollaan vähän itsekkäitä; suunnataan katseemme
siihen, mikä vain meitä kiinnostaa.
@marikoo Sopiva itsekkyys
varmasti vaikuttaa tekstin laatuun ja kriittinenkin lukija on
tyytyväinen, nyt näkee tutkijan palon sieltä tekstin läpi. Kunhan
muistaa tuoda tiedettä vähän populaarimmalle tasolle, eikä
pyöritellä omia legopalikoita.
Jos liikkuu vain itsekkäässä päässä niin teksti on helposti
sellaista jota kirjoitetaan kollegoille. Omasta mielenkiinnosta
lähtien kirjoittaessa taas ei tarvitse avata käsitteitään tai
selittää viittauksiaan, jolloin yleisön on vaikeaa seurata
ajatuksenjuoksua ja sitä kautta syvällisemmin ymmärtää ajatuksia
tekstistä.
"Omaan napaansa tuijottavien kirjailijoiden keskeltä nousee
niitä joitka herättävät sillä tavalla kiinnostusta..." eli
alturismi ei ole ratkaisu tähän ongelmaan.
@jahapaula: Eiköhän
tuon tunnista jokainen kirjoittaja :) Kun noita lehtijuttuja väsää,
niin parata jälkeä syntyy silloin, kun on itse oikeasti
kiinnostunut.
@marikoo Kyllä siihen
ehkä vähän kokemusta / koulutusta tarvitaan. Sanoisin, että
perustutkija ei suoralta kädeltä osaisi kirjoittaa auki
tutkimustaan niin, että suuri yleisökin ymmärtää.
Onneksi meille viestijöille on siis ehkä töitä jatkossakin
;)
Ahh. Maslow'n tarvehierarkian alimmat paalut liittyy
luonnontieteisiin. Sellaiset suret ongelmat siis kiinnostaa suurta
yleisöä. Ehh? (tämä siis oma pohdinta, piti nyt repiä maslowkin
tänne)
Enqvist totetaa konkreettisten ongelmien olevan usein
luonnontieteellisiä; toisaalta eikö esim. historiasta voi oppia,
vai voiko? Ainakin ymmärtää enemmän.
Siitä kielitieteestä on hankalampi sanoa vasta-argumenttia
:)
Tässä ongelmana taas ehkä se aikaisemmin sivuttu, että ihmiset
ei aina miellä politiikkaa tai historiaa tieteeksi sinänsä, vaan
ehm, politiikaksi ja historiaksi. Tiede on värittynyt
luonnontieteellisesti.
@jahapaula: Enqvist
totetaa konkreettisten ongelmien olevan usein luonnontieteellisiä;
toisaalta eikö esim. historiasta voi oppia, vai voiko? Ainakin
ymmärtää enemmän.
On myös syynsä popularisoida yhteiskuntatieteitä ja humanistisia
& kasvatustieteitä, mutta niistä kirjoitetaan jatkuvasti
mediassa. (Tämän havainnollistaminen tuntuu olevan tämän kurssin
suurin yhteinen nimittäjä luennosta toiseen.)
@matnel mietti vaiheessa
miksi ei ole yhteiskuntatieteellistä Luovaa vastaavaa verkkomediaa
nuorille. Mun vinkkelistä siksi, että alalla ei ole opiskelijapulaa
ja sitä on helpompaa popularisoida.
@jahapaula: Hmmjaa,
mulla on aina joskus rivikarkuri-angsti, etten opiskellut
koodariksi, valmistunut TKTL:ltä ja parantanut tilastoja
naispuolisten IT-duunareiden osalta. :I
"Fyysikot eivät piittaa vanhoista teoreetikoista, päin vastoin
nauttivat päästessään syyttämään heitä virheistä" (Tieteessä
tapahtuu -lehdestä vissiin tai joku TSV:n julkaisu ainakin :)
@Suviko: mites
popularisoit yhteiskuntatieteiden teorioita? Väitän että
luonnontieteitä on helpompi popularisoida kun te voitte aina tehdä
hienoja demoja :D
"Matka luonnontieteellisistä löydöksistä ja tosiseikoista
arkikieleen on pitkä." Esimerkknä e=mc2 todistus, joka on 1. vuoden
fysiikanopiskelijan peruskauraa.
Ihmiset tietää enemmän ihmistieteiden tapahtumista?
Yleisökommentti: lukiossa historiaa 5 pakollista kurssia,
fyskemiaa vain muutama ja bilsaa kaksi. Ei ihmekään, että näin
on?
Enqvist vertaa: luonnontieteen löydökset vähän esillä, hassua
jos ihmiset eivät tietäisi 1900-luvun tapahtumista. Kukaan ei olisi
kuullutkaan kommunisteista.
"En halua tässä väheksyä historian opiskelijoita tai tutkimusta,
mutta fakta on se, että kuka tahansa saa jonkun käsityksen vain
lukemalla historiaa käsittelevän kirjan. Se voi olla vääristynyt,
mutta se on jokin kuva kuitenkin. Suhteellisuusteorian kaavasta ei
saa samalla tavalla mitään käsitystä."
Luonnonteiteiden ilmaisumuotoa voisi ehkä verrata toiseen
kieleen: kaavakieli on oma kielensä, jota ei ymmärrä sitä
opiskelematta.
Versus alkuperäiskielellä tehty historiateos, josta kuitenkin
käännöksen kautta ymmärtää alkuperäiskulttuuriin
perehtymättömänäkin.
Kyllähän suhteellisuusteoriastakin jonkun käsityksen saa
lukemalla lukion fysiikan kirjoja vailla ennakkotietoja. Samoin
varmasti persialaisesta runoudesta lukemalla jotain
perusteosta.
"luonnontieteen popularisoinnissa välitetään usein enemmänkin
mielikuvia kuin tietoa. Tietokirjallisuus on viihteen alalaji. Jos
lukee Esko Valtaojan kirjoja, niin onhan se jo parempi valistuksen
hengessä kuin 7Päivää-lehti. Tietokirjoja luetaan siksi, että se
aihe kiehtoo."
Olen unohtanut lukion pitkän matikan, pitkän fysiikan ja kolme
kurssia kemiaa aika tehokkaasti. Jos haluttaisiin, että innostuisin
opiskelemaan niitä uusiksi, niin humanisteille vittuileva
provokaatio ei ole se tapa! Ylipäänsä olen vähän pettynyt, että
Enqvist haluaa korostaa noin suuresti ihmistieteiden ja
luonnontieteiden eroja eikä rakentaa siltoja.
@jahapaula: samoin
meidän tieteenkieli on vähän erilaista normikieleen verrattuna.
Esimerkiksi pelkästään fraasi "Korrelaatio oli 0.89**" vaatii
erityisosaamista.
"On mulle tultu sanomaan, että 'kyllä oli hienoa, vaikken mitään
ymmärtänyt!'. Minusta se on hyvä, että syntyy edes jokin tuntu
siitä, että jotain kiinnostavaa on tapahtunut, vaikkei kosmologiaa
pystyisikään enää kotona muille kertomaan samoin kuin siellä
luennolla on puhuttu."
@matnel: Korrelaatio taas
sit on tilastotieteen & todennäköisyyden piirissä eli just
siirretty tilaston laitos enemmän matikan alle, mat.l.tiedekuntaan.
Jos halutaan nähdä yhteiskuntatieteet kokonaan laadullisena höpönä,
niin kätevästi aina unohdetaan kaikki kvantitatiiviset menetelmät.
:)
"Luonnontieteen popularisointi on osa infotainmentia"
=> tarkoitus herättää emootioita sekä aiheuttaa ymmärrystä
(substanssin demorfoitu projektio, siis)
@Suviko ressussa sai
valita reaaliaineet silloin kun olin siellä. Kaikista oli vain yksi
tai kaksi pakollista kurssia. Luin pitkän psykan, bilsan, kemman,
fyssan ja filosofian
"Faktahan on se, ettei kaikki Supomen nuoret voi ryhtyä
kosmologeiksi." Tulee mieleen biologi-matemaatikko-kaveri, joka
ihmetteli miksei kaikkia ihmisiä kiinnosta intohimoisesti
biologiset asiat. Mä ajattelen samoin sosiaalipsykologiasta ja
journalismin tutkimuksesta.
"Summa summarum: viihteellisyyttä ei pidä hävetä. Se on yksi osa
ihmisten elämää. Totuuden tavoittelu on toivottavaa, mutta
tieteenkin sisällä on näkemyseroja, joita voi olla vaikea
selittää."
@Suviko: no, tuo nyt tuli
mulle ekana mieleen. Myös kvalipuolella tietenkin vaikka kommentti:
"Ainesto käsiteltiin grouded theoryn avulla, jolloin saatiin
aikaiseksi seuraavat ristiriitaulottuvuudet."
Tietenkin toi voi kääntää ihmiskielelle jos tahtoo ja on
helppoakin - mutta samoin väittäisin että kovissa tieteissä? Ei
niitä julkasuja nyt suoraan ole tarkoitus popularisoida, vaan
muokata sitä aina vähän erilaiseen muotoon.
Engvistin vihjeet journalisteille kuinka popularisoida
tiedettä:
Viihteellisyyttä ei pidä hävetä.
Totuuden tavoittelu toivottavaa, mutta tietenkin sisällä on
näkemyseroja. (jotkin aiheet vaikeaa selittää.
Spekulaatiot sallittuja, mutta erotettava
valtavirtamielipiteestä. Sitä ei usein Enqvistin mukaan tehdä, kun
nostetaan ilmastoskeptikko esiin kokmmentoimaan.
Myös tiedemiehillä saa olla mielipiteitä ja maailmankatsomus.
(Tästä mulle tulee mieleen @Yoeka, joka SulaPinta-podcastissa
kertoi järkyttyneensä keskustelussa neurotutkija-kollegoista, jotka
eivät uskoneet ilmastonmuutokseen.)
Yleisökysymys: minkälainen suhde on popularisoinnin ja tutkijan
työn välillä?
V: Populaarikirjoittaminen ei syö aikaa tutkijan työltä, se on
enemmän vastapainoa ja harrastetta. Korvaa hiihtämisen. Vie aikaa
jossain määrin, mutta ei ylimääräistä. Feedback takaisin
tutkimukseen päin on hyvin pieni. Opetukseen sillä on kuitenkin
merkitystä; miten osaa opettaa yliopistolla ihmisille asioita;
populaarikirjoittaminen koulii siinä.
@jahapaula: Mua
kiinnostaa mun graduaihe ja se, miten AV-väkivalta vaikuttaa
ihmisiin, miten massamedia on poliittinen toimija, miten
kansalaismedia voisi toimia jne.
Tän päivän olen puuhaillut uutisten ja tiedotteiden kanssa,
jotka liittyvät lapsipornosuodattimen kritiikkiin ja
puolustuspuheenvuoroihin. Musta se myös kuuluu opiskelualaamme ja
on äärimmäisen kiinnostavaa miten viestintäpolitiikka tehdään.
Möräkysymys: arvokysymyksissä yhteiskunta/ihmistieteillä voi
olla merkitystä? Tieteessä on paljon kysymyksiä, jotka ovat
epävarmoja.
V: Tieteen sisäinen asia, että kaikkeen liittyy epävarmuus.
Arvojen tärkeyttä ei kuitenkaan voi perustella sillä, että tiede
olisi keskeneräistä. Tiede on paras tieto, mitä meillä tällä
hetkellä asiasta on. Jos on paljon kritiikkiä, voidaan ajatella,
että asia tulee muuttumaan.
Enqvistin mukaan meillä tieteessä pragmaattisessa muodossa on
totuuksia, koko elämänmuotomme perustuu sille. Esim. planeetat
kiertää aurinkoa, emmekä voi kuvitellakaan, että se olisi
virheellistä.
Tämä oli kaukoseurailijalle kiintoisaa. Mielenkiintoista, miten
elää jako luonnontieteet ja muut. Ehkä se jako luo sopivaa
jännitettä populaarikirjoille.
Kiitos kiva oli taas päästä pieneen yliopistotuntumaan. Tuolla
oli juttua streamauksesta. Ainakin meidän laitoksella on ollut
kokeiluja jo aikoja sitten. Yhteiskunta voisi tukea kyseistä
toimintaa. Kevyellä tekniikalla toteuttua, vaikka ainejärjestöjen
duunaamaa.
@annerongas: Luennon
jälkeen vielä kimpassa ihan naamakkain hetki pohdittiin tätä
Enqvistin luomaa jakoa. Kun jotenkin se tuntui olevan niin monen
talven takaista ajattelua. Kuten @suviko jo aiemmin taisi tänne
kommentoida. Mutta aikas viihdyttävä ja antoisa luento joka
tapauksessa: ehkä välillä on hyvä muistuttaa itseäänkin tuosta
@jahapaula n
määrittelemästä luonnontiedejääryydestäkin!
113 comments so far
@jahapaula: Onko sulla jo QIK käytössä? Noita luentoja olisi kiva katsoa streaminä :-)
9 months ago by villevenalainen.
Mun aataminaikuinen luuri ei kykene, mutta @matnel varmaan voisi auttaa ;) Sitten päästän jo tosin noihin tekijänoikeuskysymyksiin ja luennoitsijan lupiin.
9 months ago by jahapaula.
"Mulle annettiin tällainen aihe. Tähän on tietysti helposti lyhyt vastaus: en tiedä. Mut koska mulle käsittääkseni maksetaan tästä, niin koetan laventaa vastausta".
9 months ago by MariKoo.
@villevenalainen: Pitäisi pyytää kumminkin luvat videoimiseen ja menisi kiharaiseksi oikeuksien kanssa homman tallentaminen.
9 months ago by Suviko.
@villevenalainen: Olennaisemmin me siis ollaan täällä opiskelemassa ja toissijaisesti huvittamassa jaikuilevia ihmisiä. :)
9 months ago by Suviko.
"Oheisvahinkona on syntynyt kahdeksan tällaista kirjaa, viimeisin on "Monimutkaisuus" ja ensimmäinen "Tyhjästä syntynyt."
9 months ago by MariKoo.
@villevenalainen: teknisesti triviaalia, mutta tekijänoikeuskysymysten takia ei mahdollista. vaatisi kirjalliset luvat ennenkuin mä teen mitään. Keskustelua aiheesta blogissani
9 months ago by matnel.
"Ensimmäisen kirjan (1994) aikoihin ei juuri ollut tieteen popularisointia eli oltiin aika köyhän tarjonnan varassa. Hiukkasfysiikan alueelta oli 80-luvulla kirjoitettu Alkeishiukkasten maailma, oli vähän sellaisen tuhruisen monisteen näköinen. Mut sitten kun opiskelijoilta kysyttiin, mikä sai heidät tulemaan yliopistoon opiskelemaan hiukkasfysiikkaa, niin aika moni kertoi lukeneensa tuon kirjan."
9 months ago by MariKoo.
Enqvist kertoo urastaan tieteen popularisoijana ja miten moni opiskelija on tullut kertomaan lähteneensä Alkeishiukkasten maailma -kirjan innoittamana opiskelemaan fysiikkaa.
(Hmm, ihan kuin tästä ois tulossa Luovaan juttuidea...)
9 months ago by Suviko.
"Maalammen kanssa jaettiin kirjan teko. Meillä ei ollut nimeä kirjalle, ja sitten soitin Maalammelle Kööpenhaminasta, että pitäis äkkiä keksiä nimi. Tyhjästä syntynyt sitten muokkaantui. Kustannusmaailmasta me ei juuri tiedetty: koska olin intellektuellimpi, niin tiesin sekä Otavan että WSOY:n."
9 months ago by MariKoo.
Enqvist osaa olla viihdyttävä luennoija. Yleisö hörisee ääneen anekdooteille.
9 months ago by Suviko.
"Kirjotetaas tässä kirja" .... "Keksitääs tälle nimi" ... -> Tyhjästä syntynyt --> laglag -> hyväksytty kustannukseen
Hyvä meininki!
9 months ago by matnel.
"Käsikirjoituksesta ei kahdeksaan kuukauteen kuulunut mitään. Sit me kyseltiin, niin se oli hukattu. No kustannuspäätös tuli sit nopeesti: me epäiltiin, että ne olivat niin häpeissään kadottamisesta, niin päättivät sen julkaista."
9 months ago by MariKoo.
@Suviko: no, se on tehokas popularisoija
9 months ago by matnel.
"Tein sit seuraavan, jonka nimi on Näkymätön todellisuus, joka on omia suosikkejani. Sitä kautta ajauduin sattuman ja ikään kuin alkuonnistumisen kautta tähän kirjojen kirjoittamiseen."
9 months ago by MariKoo.
Valtion tunnustuspalkinnosta: "Ja minä tuumasin, että tämähän on helppoa tämä popularisointi! Heti kun kirjoittaa kirjan niin annetaan palkinto! Silläkurin ajattelin kirjoittaa toisenkin kirjan."
Nyt dissataan sivulauseessa humanisteja. Että fyysikon saa kuulemma keskeyttää, mutta kateederilta paasaavaa humanistia ei saa kyseenalaistaa.
9 months ago by Suviko.
Ammatillistunut tiede < > Valistunut yleisö
Enqvist liittää tieteen popularisoinnin valistuksen ajatteluun.
9 months ago by jahapaula.
@matnel: ei hemmetti. Nyt kuule pitää laittaa oma piraattiliitto pystyyn joka kampukselle tässä maassa. Ilman muuta nämä ovat julkisia tilaisuuksia ja niitä pitää saada dokumentoida vapaasti.
9 months ago by villevenalainen.
Alkuperäiset tieteen popularisoijat eivät tehneet sitä ammatikseen. Kyse oli omasta kiinnostuksesta, maailmankatsomuksesta - ja tilanteesta, jossa rahoitus oli jo turvattu....
9 months ago by jahapaula.
"Humen mukaan opiskeluvuodet olivat toimettomimmat ja hyödyttömimmät kuukaudet hänen elämässään."
Tuntuuko tältä? :)
9 months ago by jahapaula.
"Silloin tilanne oli hyvin toisenlainen. Meillä on nyt toisaalta yleisö ja ammattitiedemiesten armeija, joiden välillä on suuri, lähes läpitunkematon muuri. 300 vuotta sitten kuka tahansa saattoi valistuneena maallikkona mennä keskustelemaan tieteentekijöiden kanssa."
9 months ago by MariKoo.
Enqvistille tieteen popularisointi on valistuksen jatkoa; voi pienentää em. kuilua. Sanoinko tän jo? ääh.
9 months ago by jahapaula.
Luonnontieteet vs. humanistisempien tieteiden popilarisointi. Koittaakohan tuo sanoa että luonnontieteistä ei tajua ellei ole opiskellut vs. humanistisemmat tieteet nyt menee siinä sivussa?
9 months ago by matnel.
"VAikka tietoa lisää tuskaa, niin ehkä on perusteltavaa sanoa, että mitä enemmän meillä on tietoa ja mitä enemmän myös kansalaisilla on tietoa erilaisista asioista, niin sen parempaan päätöksentekoon pystytään. Mutta on vähän hurskahtelua väittää, että me popularisoijat tehtäisiin tätä vain näistä syistä: ihmisiä ajavat monet muutkin motiivit."
9 months ago by MariKoo.
Enqvist suosittelee David Humen (1700-l.) lukemista.
9 months ago by MariKoo.
Kysykää siltä mitä se ajattelee postmodernismista. Enqvist tuntuu suhtautuvan kaikkeen muuhun avoimesti paitsi juuri tähän. Postmodernistit ovat kaiken pahan alku ja juuri :-)
9 months ago by villevenalainen.
Tieteen popularisoinnin jatkumo (á la Sinuhe):
itsekkyys, kirjallinen maine <======> epäitsekkyys, yleisön palvelu
9 months ago by jahapaula.
Jatkumo:
itsekkyys (kirjallinen maine) >< epäitsekkyys (yleisön palvelu)
Tieteenpopularisoivat tippuvat jonnekin tuonne välille.
9 months ago by matnel.
@villevenalainen: Liittyykö tuo tiedeviestintään olennaisesti? Oikeasti, me ollaan luennolla, jolla on tietty aihe. :)
9 months ago by Suviko.
Nyt tuli nelikenttä (no okei okei koordinaatisto); nuoli toiseen suuntaan:
yleisön mielenkiinto <=====> oma mielenkiinto
9 months ago by jahapaula.
Hmm... Tuleekohan tohon z-akseli vielä?
9 months ago by matnel.
Nelikenttänä esitetty kaksi jatkumoa, jotka @jahapaula ja @matnel kuvailee.
9 months ago by Suviko.
"Oman kokemukseni perusteella sanoisin, ettei kunnon populaarikirjoittamista synny, jos tehdään vain yleisön mielenkiintoa palvellen. Silloin kirjoittamisesta puuttuu se sisäinen palo."
9 months ago by MariKoo.
Enqvistin mukaan kunnon popularisointia ei synny, jos liikutaan vain epäitsekkäässä päässä, suuren yleisön mielenkiintoa palvellen. Jos alistaa itsensä yleisön palvelijaksi, kirjoituksesta puuttuu sisäisen palon elementti.
9 months ago by jahapaula.
@matnel: Harvoin on näkynyt leuntokalvoissa yli kaksiulotteisia koordinaatistoja. Enpä muista millon viimeksi, vissiin luokiossa.
9 months ago by Suviko.
Enqvistin mukaan aidoin, kiinnostavin ja omaäänisin teksti syntyy silloin, kun ollaan vähän itsekkäitä; suunnataan katseemme siihen, mikä vain meitä kiinnostaa.
9 months ago by jahapaula.
Oma mielipide: tuo oma "itsekkyys" tietysti tuottaa tuloksia monessa asiassa, opiskelusta lähtien...
9 months ago by MariKoo.
@marikoo Sopiva itsekkyys varmasti vaikuttaa tekstin laatuun ja kriittinenkin lukija on tyytyväinen, nyt näkee tutkijan palon sieltä tekstin läpi. Kunhan muistaa tuoda tiedettä vähän populaarimmalle tasolle, eikä pyöritellä omia legopalikoita.
9 months ago by jahapaula.
Jos liikkuu vain itsekkäässä päässä niin teksti on helposti sellaista jota kirjoitetaan kollegoille. Omasta mielenkiinnosta lähtien kirjoittaessa taas ei tarvitse avata käsitteitään tai selittää viittauksiaan, jolloin yleisön on vaikeaa seurata ajatuksenjuoksua ja sitä kautta syvällisemmin ymmärtää ajatuksia tekstistä.
9 months ago by Suviko.
"Omaan napaansa tuijottavien kirjailijoiden keskeltä nousee niitä joitka herättävät sillä tavalla kiinnostusta..." eli alturismi ei ole ratkaisu tähän ongelmaan.
9 months ago by matnel.
@jahapaula: Eiköhän tuon tunnista jokainen kirjoittaja :) Kun noita lehtijuttuja väsää, niin parata jälkeä syntyy silloin, kun on itse oikeasti kiinnostunut.
9 months ago by MariKoo.
@marikoo Kyllä siihen ehkä vähän kokemusta / koulutusta tarvitaan. Sanoisin, että perustutkija ei suoralta kädeltä osaisi kirjoittaa auki tutkimustaan niin, että suuri yleisökin ymmärtää.
Onneksi meille viestijöille on siis ehkä töitä jatkossakin ;)
9 months ago by jahapaula.
Jatkokommenttina: onko yhteiskunnassa enää tilaa alturismille?
9 months ago by matnel.
TISSIT! mainittu
9 months ago by Suviko.
tissit mainittu. yleisö nauraa.
9 months ago by jahapaula.
@jahapaula, jep, ei välttämättä ole parasta se oman tutkimuksen kirjoittaminen vaikka lehtijutuksi, koska sitä on liian lähellä.
9 months ago by MariKoo.
Enqvist kysyy: Miksi juuri luonnontiedettä tulisi popularisoida?
9 months ago by jahapaula.
@matnel Kyllä se varmaan seurakuntaan vielä mahtuu.
9 months ago by jahapaula.
Aikamme suuret ongelmat lähinnä luonnontieteellisiä. "Aina muistutan mielelläni siitä, että DNA:n löysivät fyysikot."
9 months ago by MariKoo.
Luonnontieteet erityisesti: "Akaimme suurimmat ongelmat lähinnä luonnontieteellisiä
No jaa, paljon muitakin ongelmia lähtien siitä et kuinka vältetään sota tai kuinka pystymme selviytymään siitä kansan eriarvoistumisesta.
9 months ago by matnel.
Solubiologia tapetilla. Kovia luonnontieteitä tulisi popularisoida, että geenejä ja energiantuotannon ratkaisuja ymmärrettäisiin paremmin.
9 months ago by Suviko.
"Meidän pitäisi popularisoida kovia luonnontieteitä, jotta ymmärtäisimme, miten geenit toimivat tai miten energia toimii."
9 months ago by MariKoo.
Aika tiukkaa provokaatiota
9 months ago by Oannes.
Ahh. Maslow'n tarvehierarkian alimmat paalut liittyy luonnontieteisiin. Sellaiset suret ongelmat siis kiinnostaa suurta yleisöä. Ehh? (tämä siis oma pohdinta, piti nyt repiä maslowkin tänne)
Enqvist totetaa konkreettisten ongelmien olevan usein luonnontieteellisiä; toisaalta eikö esim. historiasta voi oppia, vai voiko? Ainakin ymmärtää enemmän.
Siitä kielitieteestä on hankalampi sanoa vasta-argumenttia :)
9 months ago by jahapaula.
Tässä ongelmana taas ehkä se aikaisemmin sivuttu, että ihmiset ei aina miellä politiikkaa tai historiaa tieteeksi sinänsä, vaan ehm, politiikaksi ja historiaksi. Tiede on värittynyt luonnontieteellisesti.
9 months ago by jahapaula.
"Monelle teistä varmaan sana fysiikka aiheuttaa teille enemmän inhon kuin innon väristyksiä. Se on ihan sallittu lähestymistapa."
9 months ago by MariKoo.
Hmm... Kielitieteen mahdollinen käyttötilanne voisi olla vaikka... Multikulttuurisessa toiminnassa muodostuvien väärinymmärrysten vähentäminen?
Muuten - mitä järkeä on metsästää jotain Higgsin hiukkasta ;) Isku fyysikolle takaisin.
9 months ago by matnel.
Nyt kerrotaan miksi fysiikka on tärkeää ja miten se liittyy suuriin kysymyksiin :)
9 months ago by jahapaula.
@Oannes: jeps -- mutta en ajo keskeyttää luennoitsijan tarinaa.
9 months ago by matnel.
@matnel Oookoo, entäs viestinnän tutkimuksen? Big Brother -tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys? ...??
9 months ago by jahapaula.
(ura-angstia ilmassa. sitä esiintyy aina, kun uusin Tiedotustutkimus-lehti kolahtaa luukusta ja on taas pohtinut Salkkareiden homohahmoja)
9 months ago by jahapaula.
@jahapaula: Enqvist totetaa konkreettisten ongelmien olevan usein luonnontieteellisiä; toisaalta eikö esim. historiasta voi oppia, vai voiko? Ainakin ymmärtää enemmän.
On myös syynsä popularisoida yhteiskuntatieteitä ja humanistisia & kasvatustieteitä, mutta niistä kirjoitetaan jatkuvasti mediassa. (Tämän havainnollistaminen tuntuu olevan tämän kurssin suurin yhteinen nimittäjä luennosta toiseen.)
@matnel mietti vaiheessa miksi ei ole yhteiskuntatieteellistä Luovaa vastaavaa verkkomediaa nuorille. Mun vinkkelistä siksi, että alalla ei ole opiskelijapulaa ja sitä on helpompaa popularisoida.
9 months ago by Suviko.
Luonnontieteellisen ja humanistisen eetoksen ero: mennyt kulta-aika vs. viktoriaaninen edustususko
9 months ago by jahapaula.
Krrraaa oon väärällä alalla.
9 months ago by jahapaula.
Ero luonnontieteiden ja muun välillä:
9 months ago by matnel.
@jahapaula: Hmmjaa, mulla on aina joskus rivikarkuri-angsti, etten opiskellut koodariksi, valmistunut TKTL:ltä ja parantanut tilastoja naispuolisten IT-duunareiden osalta. :I
9 months ago by Suviko.
"Fyysikot eivät piittaa vanhoista teoreetikoista, päin vastoin nauttivat päästessään syyttämään heitä virheistä" (Tieteessä tapahtuu -lehdestä vissiin tai joku TSV:n julkaisu ainakin :)
9 months ago by jahapaula.
@suviko Mä haluun isona biotieteilijäksi tai meteorologiksi :/
9 months ago by jahapaula.
@Suviko: mites popularisoit yhteiskuntatieteiden teorioita? Väitän että luonnontieteitä on helpompi popularisoida kun te voitte aina tehdä hienoja demoja :D
9 months ago by matnel.
Kuinka tieteen popularisointia Tieteessä tapahtuu on, versus Tiede-lehti esim? Marikoo varmaan pohtii tätä wikissä :)
9 months ago by jahapaula.
Enqvistin populaarimpia artikkeleita: http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkel...
9 months ago by MariKoo.
Ja tämän loppua Enqvist luki äsken ääneen: http://www.tsv.fi/ttapaht/027/enqvist.pd...
9 months ago by MariKoo.
"Tiedekirjoittaminen on taidemuoto - vertaus oopperaan, nuoteista ei saa poiketa."
9 months ago by jahapaula.
"Substanssi hämärtyy, koska sitä ei voi kääntää kunnolla arkikielelle. Popularisointi vääristää aina tieteellistä tietä jollakin tavalla."
9 months ago by MariKoo.
"Substanni hämärtyy, koska sitä ei voi kääntää arkikielelle."
"Sen takia luonnontieteellinen toisin kuin yhteiskuntatieteissä joudutaan aina väärille teille."
Hmm... Pitää kehittää joku vastaesimerkki!
9 months ago by matnel.
"Matka luonnontieteellisistä löydöksistä ja tosiseikoista arkikieleen on pitkä." Esimerkknä e=mc2 todistus, joka on 1. vuoden fysiikanopiskelijan peruskauraa.
9 months ago by jahapaula.
Ihmiset tietää enemmän ihmistieteiden tapahtumista?
Yleisökommentti: lukiossa historiaa 5 pakollista kurssia, fyskemiaa vain muutama ja bilsaa kaksi. Ei ihmekään, että näin on?
Enqvist vertaa: luonnontieteen löydökset vähän esillä, hassua jos ihmiset eivät tietäisi 1900-luvun tapahtumista. Kukaan ei olisi kuullutkaan kommunisteista.
9 months ago by jahapaula.
"En halua tässä väheksyä historian opiskelijoita tai tutkimusta, mutta fakta on se, että kuka tahansa saa jonkun käsityksen vain lukemalla historiaa käsittelevän kirjan. Se voi olla vääristynyt, mutta se on jokin kuva kuitenkin. Suhteellisuusteorian kaavasta ei saa samalla tavalla mitään käsitystä."
9 months ago by MariKoo.
Yleisökommentti lukion oppimääristä.
Todellisuudessa luion oppimäärät unohtuvat varsin usein.
9 months ago by matnel.
Luonnonteiteiden ilmaisumuotoa voisi ehkä verrata toiseen kieleen: kaavakieli on oma kielensä, jota ei ymmärrä sitä opiskelematta.
Versus alkuperäiskielellä tehty historiateos, josta kuitenkin käännöksen kautta ymmärtää alkuperäiskulttuuriin perehtymättömänäkin.
Kyllähän suhteellisuusteoriastakin jonkun käsityksen saa lukemalla lukion fysiikan kirjoja vailla ennakkotietoja. Samoin varmasti persialaisesta runoudesta lukemalla jotain perusteosta.
9 months ago by jahapaula.
"luonnontieteen popularisoinnissa välitetään usein enemmänkin mielikuvia kuin tietoa. Tietokirjallisuus on viihteen alalaji. Jos lukee Esko Valtaojan kirjoja, niin onhan se jo parempi valistuksen hengessä kuin 7Päivää-lehti. Tietokirjoja luetaan siksi, että se aihe kiehtoo."
9 months ago by MariKoo.
Olen unohtanut lukion pitkän matikan, pitkän fysiikan ja kolme kurssia kemiaa aika tehokkaasti. Jos haluttaisiin, että innostuisin opiskelemaan niitä uusiksi, niin humanisteille vittuileva provokaatio ei ole se tapa! Ylipäänsä olen vähän pettynyt, että Enqvist haluaa korostaa noin suuresti ihmistieteiden ja luonnontieteiden eroja eikä rakentaa siltoja.
9 months ago by Suviko.
@jahapaula: samoin meidän tieteenkieli on vähän erilaista normikieleen verrattuna. Esimerkiksi pelkästään fraasi "Korrelaatio oli 0.89**" vaatii erityisosaamista.
9 months ago by matnel.
"On mulle tultu sanomaan, että 'kyllä oli hienoa, vaikken mitään ymmärtänyt!'. Minusta se on hyvä, että syntyy edes jokin tuntu siitä, että jotain kiinnostavaa on tapahtunut, vaikkei kosmologiaa pystyisikään enää kotona muille kertomaan samoin kuin siellä luennolla on puhuttu."
9 months ago by MariKoo.
Enqvistin mukaan Esko Valtaojan iso parta auttaa viestin perille menemistä ;)
9 months ago by jahapaula.
Mä olen muuten lukenut yhden kurssin historiaa ja kymmenisen kurssia fysiikkaa lukiossa
9 months ago by Oannes.
@matnel: Korrelaatio taas sit on tilastotieteen & todennäköisyyden piirissä eli just siirretty tilaston laitos enemmän matikan alle, mat.l.tiedekuntaan. Jos halutaan nähdä yhteiskuntatieteet kokonaan laadullisena höpönä, niin kätevästi aina unohdetaan kaikki kvantitatiiviset menetelmät. :)
9 months ago by Suviko.
@jahapaula, kerran olen livenä Valtaojaa kuunnellut, ja kyllähän se parta varmaan myös vaikutti :)
9 months ago by MariKoo.
"Luonnontieteen popularisointi on osa infotainmentia" => tarkoitus herättää emootioita sekä aiheuttaa ymmärrystä (substanssin demorfoitu projektio, siis)
9 months ago by jahapaula.
@Oannes: Oletko ollut matikkalukiossa? Koska pakollisia kursseja on lukiossa normaalisti historiasta enemmän kuin yksi.
9 months ago by Suviko.
@marikoo joulupukki menee suomalaisille aina läpi ;) Pitäisi lukea niitä sen kirjoja, oon pitkään himoinnut...
9 months ago by jahapaula.
18:16 < matnel> "jos tahtoo opiskella historiaa, niin hakee kirjan. sen sijaan jos opiskelee suhteellisuusteoriaa..."
18:17 < matnel> suhteellisuusteoria \subset moderni fysiikka \subset fysiikka
18:17 < matnel> eli... olisi pitäny s/historia/toisen maailmansodan kulku/ tms spesifial
18:18 < Suviko> matnel: kirjota toi luentomuistiinpanoihin noin?
18:18 < starlite> matnel: nyt täs ei kyl näin ulkopuolisena seuraa tota ajatuksenkulkua aivan?! :)
18:19 < matnel> starlite: valitsi fysiikasta spesifin erityisalan ja historiasta puhui geneerisesti
9 months ago by matnel.
(himo ja parta samassa lauseessa. hups.)
9 months ago by jahapaula.
@jahapaula: onhan Enqvistilläkin jonkinlainen parta, mut ei tuo Valtaojalle tietty vielä pärjää ;)
9 months ago by MariKoo.
@Suviko ressussa sai valita reaaliaineet silloin kun olin siellä. Kaikista oli vain yksi tai kaksi pakollista kurssia. Luin pitkän psykan, bilsan, kemman, fyssan ja filosofian
9 months ago by Oannes.
"Faktahan on se, ettei kaikki Supomen nuoret voi ryhtyä kosmologeiksi." Tulee mieleen biologi-matemaatikko-kaveri, joka ihmetteli miksei kaikkia ihmisiä kiinnosta intohimoisesti biologiset asiat. Mä ajattelen samoin sosiaalipsykologiasta ja journalismin tutkimuksesta.
9 months ago by Suviko.
"Summa summarum: viihteellisyyttä ei pidä hävetä. Se on yksi osa ihmisten elämää. Totuuden tavoittelu on toivottavaa, mutta tieteenkin sisällä on näkemyseroja, joita voi olla vaikea selittää."
9 months ago by jahapaula.
@marikoo Hmm, "omaelämänkerrallisista" syistä tuo enqvist-parta iskee paremmin ;)
9 months ago by jahapaula.
@suviko: Ja minä en käsitä, miten ihmisiä ei kiinnosta kuluttamisen pohtiminen, vaikka ne kuluttaa koko ajan :)
9 months ago by MariKoo.
"Myös tiedemiehillä saa olla mielipiteitä ja maailmankatsomus"
9 months ago by jahapaula.
@Suviko: no, tuo nyt tuli mulle ekana mieleen. Myös kvalipuolella tietenkin vaikka kommentti: "Ainesto käsiteltiin grouded theoryn avulla, jolloin saatiin aikaiseksi seuraavat ristiriitaulottuvuudet."
Tietenkin toi voi kääntää ihmiskielelle jos tahtoo ja on helppoakin - mutta samoin väittäisin että kovissa tieteissä? Ei niitä julkasuja nyt suoraan ole tarkoitus popularisoida, vaan muokata sitä aina vähän erilaiseen muotoon.
9 months ago by matnel.
@suviko @marikoo Okei, pitäsköhän mun tosiaan vaihtaa alaa kun en ymmärrä, miten viestinnän tutkimusaiheet kiinnostaa ketään.
No, ehkä organisaatioviestintä. Ääh.
9 months ago by jahapaula.
@jahapaula, @suviko: mä tiiän että se mikä mua kiinnostaa on niin marginaalisektoria etten edes kuvittele että muita kiinnostaisi se :D
9 months ago by matnel.
Engvistin vihjeet journalisteille kuinka popularisoida tiedettä:
Viihteellisyyttä ei pidä hävetä.
Totuuden tavoittelu toivottavaa, mutta tietenkin sisällä on näkemyseroja. (jotkin aiheet vaikeaa selittää.
Spekulaatiot sallittuja, mutta erotettava valtavirtamielipiteestä. Sitä ei usein Enqvistin mukaan tehdä, kun nostetaan ilmastoskeptikko esiin kokmmentoimaan.
Myös tiedemiehillä saa olla mielipiteitä ja maailmankatsomus. (Tästä mulle tulee mieleen @Yoeka, joka SulaPinta-podcastissa kertoi järkyttyneensä keskustelussa neurotutkija-kollegoista, jotka eivät uskoneet ilmastonmuutokseen.)
9 months ago by Suviko.
Yleisökysymys: minkälainen suhde on popularisoinnin ja tutkijan työn välillä?
V: Populaarikirjoittaminen ei syö aikaa tutkijan työltä, se on enemmän vastapainoa ja harrastetta. Korvaa hiihtämisen. Vie aikaa jossain määrin, mutta ei ylimääräistä. Feedback takaisin tutkimukseen päin on hyvin pieni. Opetukseen sillä on kuitenkin merkitystä; miten osaa opettaa yliopistolla ihmisille asioita; populaarikirjoittaminen koulii siinä.
9 months ago by jahapaula.
@jahapaula: Mua kiinnostaa mun graduaihe ja se, miten AV-väkivalta vaikuttaa ihmisiin, miten massamedia on poliittinen toimija, miten kansalaismedia voisi toimia jne.
Tän päivän olen puuhaillut uutisten ja tiedotteiden kanssa, jotka liittyvät lapsipornosuodattimen kritiikkiin ja puolustuspuheenvuoroihin. Musta se myös kuuluu opiskelualaamme ja on äärimmäisen kiinnostavaa miten viestintäpolitiikka tehdään.
9 months ago by Suviko.
Möräkysymys: arvokysymyksissä yhteiskunta/ihmistieteillä voi olla merkitystä? Tieteessä on paljon kysymyksiä, jotka ovat epävarmoja.
V: Tieteen sisäinen asia, että kaikkeen liittyy epävarmuus. Arvojen tärkeyttä ei kuitenkaan voi perustella sillä, että tiede olisi keskeneräistä. Tiede on paras tieto, mitä meillä tällä hetkellä asiasta on. Jos on paljon kritiikkiä, voidaan ajatella, että asia tulee muuttumaan.
Enqvistin mukaan meillä tieteessä pragmaattisessa muodossa on totuuksia, koko elämänmuotomme perustuu sille. Esim. planeetat kiertää aurinkoa, emmekä voi kuvitellakaan, että se olisi virheellistä.
(nyt katkesi kuulo)
9 months ago by jahapaula.
"Vielä on olemassa litteä maa -seura Yhdysvalloissa. Aina löytyy vastarintatyyppejä."
9 months ago by jahapaula.
Flat Earth Society
9 months ago by Suviko.
yleisökysymys: ilmastonmuutoskeskustelussahan arvopuheet ovat tärkeitä, kun mietitään mitä tehdään asialle?
V: Viime kädessä tehtävät asiat ovat myös luonnontieteistä kiinni ja toimenpiteet vaativat fysikaalista arviointia.
9 months ago by jahapaula.
Luonnontiedejääryyttä ilmassa :)
9 months ago by jahapaula.
Tämä oli kaukoseurailijalle kiintoisaa. Mielenkiintoista, miten elää jako luonnontieteet ja muut. Ehkä se jako luo sopivaa jännitettä populaarikirjoille.
Kiitos kiva oli taas päästä pieneen yliopistotuntumaan. Tuolla oli juttua streamauksesta. Ainakin meidän laitoksella on ollut kokeiluja jo aikoja sitten. Yhteiskunta voisi tukea kyseistä toimintaa. Kevyellä tekniikalla toteuttua, vaikka ainejärjestöjen duunaamaa.
9 months ago by annerongas.
@annerongas: Luennon jälkeen vielä kimpassa ihan naamakkain hetki pohdittiin tätä Enqvistin luomaa jakoa. Kun jotenkin se tuntui olevan niin monen talven takaista ajattelua. Kuten @suviko jo aiemmin taisi tänne kommentoida. Mutta aikas viihdyttävä ja antoisa luento joka tapauksessa: ehkä välillä on hyvä muistuttaa itseäänkin tuosta @jahapaula n määrittelemästä luonnontiedejääryydestäkin!
9 months ago by MariKoo.