Ensimmäinen kysymys: riippuu kirjasta. Jos puhutaan sellaisesta
kirjoittamisesta, jossa yritetään rakentaa jokin argumentti, on
tärkeä ymmärtää argumentti, jotta voi sanoa lukeneensa.
Proosan kanssa on vähän eri juttu.
Nopeasti lukeminen taas on taito, jota voi opetella. Oikea
lukuasento, valaistus ja sellaiset vaikuttaa. Kaiketi myös silmien
liikkeiden ekonomiaa voi harjoitella (en oo jaksanu).
Faktapitoisemmassa kirjallisuudessa tietty sitten vaikuttaa kovasti
se, että mikä on lukijan motivaatio. Jos tietää, mitä etsii,
lukee nopeasti. Jos tutkimusmatkailee, lukee paljon hitaammin.
Nopeasti luettu: lue sisällysluettelo, eka kappale ja vika sivu
( ja jostain kirja-arvostelu). Vaikutuksen tekee, kun puheissaan
viittaa jonkin kirjan (esim. nyt Kalevalan) viimeiseen lauseeseen
(tulee kuvitelma, että on ihan oikeesti lukenut koko kirjan )
;)
@palokangas Kiitti
hyvistä vinkeistä. Siitä tuli mieleeni että eräs tuttuni
kerran selitti pikalukutekniikkaa. Mitenkäs se menikään. Siinä
oli semmoinen vähän kuorimisidea...
Ensin luetaan koko kirja läpi - olikohan se nyt 10 tai 15
minuutissa ja pilkotaan se palasiin oman käsityksen mukaan - ei
välttämättä lukujen mukaan - montakohan niitä paloja piti
about olla?. Sitten jokaista palaa luetaan sama aika ja taas
tehdään itselle rakenteesta muistiinpanot/visualisointi. Tätä
systeemiä sitten jotenkin jatkettiin. Hommassa oli kans semmoinen
idea, että lukujakson jälkeen piti aina pitää tauko - olikohan
se 5 min.
@Elinafuturist Joo
toi luettavasta arvostelun surffaaminen on hyvä pointti. Oon
joskus tehnyt sitä. Mutta toikin asia tuli nyt vasta tietoisena
tekniikkana mieleen kun sanoit.
Kaksi ajatusta surffauksesta lukemisen tukena: 1) on tosi hyvä
saada vähän tietoa kirjoittajan taustasta tai miten tekstin
suhteesta hänen muuhun toimintaansa 2) tulee mieleen, että muiden
arvostelut ja tulkinnat voivat ehkä myös hämätä itseä -
mitenhän sitä voisi välttää?
6 comments so far
Miten luetaan nopeasti?
1 week, 4 days ago by pe3.
Ensimmäinen kysymys: riippuu kirjasta. Jos puhutaan sellaisesta kirjoittamisesta, jossa yritetään rakentaa jokin argumentti, on tärkeä ymmärtää argumentti, jotta voi sanoa lukeneensa. Proosan kanssa on vähän eri juttu.
1 week, 3 days ago by palokangas.
Nopeasti lukeminen taas on taito, jota voi opetella. Oikea lukuasento, valaistus ja sellaiset vaikuttaa. Kaiketi myös silmien liikkeiden ekonomiaa voi harjoitella (en oo jaksanu). Faktapitoisemmassa kirjallisuudessa tietty sitten vaikuttaa kovasti se, että mikä on lukijan motivaatio. Jos tietää, mitä etsii, lukee nopeasti. Jos tutkimusmatkailee, lukee paljon hitaammin.
Oon itse superhidas lukija.
1 week, 3 days ago by palokangas.
Nopeasti luettu: lue sisällysluettelo, eka kappale ja vika sivu ( ja jostain kirja-arvostelu). Vaikutuksen tekee, kun puheissaan viittaa jonkin kirjan (esim. nyt Kalevalan) viimeiseen lauseeseen (tulee kuvitelma, että on ihan oikeesti lukenut koko kirjan ) ;)
1 week, 3 days ago by Elinafuturist.
@palokangas Kiitti hyvistä vinkeistä. Siitä tuli mieleeni että eräs tuttuni kerran selitti pikalukutekniikkaa. Mitenkäs se menikään. Siinä oli semmoinen vähän kuorimisidea...
Ensin luetaan koko kirja läpi - olikohan se nyt 10 tai 15 minuutissa ja pilkotaan se palasiin oman käsityksen mukaan - ei välttämättä lukujen mukaan - montakohan niitä paloja piti about olla?. Sitten jokaista palaa luetaan sama aika ja taas tehdään itselle rakenteesta muistiinpanot/visualisointi. Tätä systeemiä sitten jotenkin jatkettiin. Hommassa oli kans semmoinen idea, että lukujakson jälkeen piti aina pitää tauko - olikohan se 5 min.
1 week, 3 days ago by pe3.
@Elinafuturist Joo toi luettavasta arvostelun surffaaminen on hyvä pointti. Oon joskus tehnyt sitä. Mutta toikin asia tuli nyt vasta tietoisena tekniikkana mieleen kun sanoit.
Kaksi ajatusta surffauksesta lukemisen tukena: 1) on tosi hyvä saada vähän tietoa kirjoittajan taustasta tai miten tekstin suhteesta hänen muuhun toimintaansa 2) tulee mieleen, että muiden arvostelut ja tulkinnat voivat ehkä myös hämätä itseä - mitenhän sitä voisi välttää?
1 week, 3 days ago by pe3.