@soppa, pistitpä
työlään. Äkkiseltään ei taitamukseni riitä. @pe3:n tavoin Fountain Parkilta voisi
löytyä ideoita, lisäksi voisi kysyä
Kuluttajatutkimuskeskukselta, Adagelta ja Treen
Käytettävyyslabrasta, miten ovat verkottuneet. Myös Oulun
yliopistossa voi olla jotain kontakteja.
aijoo marjut - idean - kiitos! mulla on kaksi tarvetta. 1) focus
group -haastattelija, säännöllisen epäsäännöllisesti,
Kööpenhaminassa, på danska. fokus kuluttajatutkimuksessa
design-painotuksella. katsotaan siis muutamia
pelidesigneja/konsepteja jne. kohderyhmä teinitytöt. 2) focus
group (design-tutkimus) yhtä lailla käydään läpi olemassa
olevia nettipelejä päämarkkina-alueilla, jotka ovat suomi,
ruotsi, eesti ja espanja, mutta pian myös saksa, uk, tms.
Tavoitteena tässä saada palautetta yhden firman peleistä
pelaajilta. Näillä ei vielä ole mitään käsitystä miksi
jotkut pelit ovat huippusuosittuja ja toiset ei.
Markkinatutkimusfirmat eivät välttämättä ihan tarjoa focus
group tyyppistä tekemistä. Kysely tai nettipaneelit niiltä
kyllä onnistuu ihan ok. Pitäisi olla pieni sosiologi
haastattelijan sisällä.
Allekirjoittanut on sosiologi. :-) Nuo kuvailemasi tarpeet ovat
meille ihan tuttuja. Jos haluat, niin laita vaikka mulle meiliä
työosoitteeseeni (etunimi.sukunimi@idean.com), niin voin hoitaa
hommaa eteenpäin?
@soppa. Mielenkiintoinen
tuo markkinatutkimusfirmojen focus groupittomuus. Se on nimittäin
alun perin markkinointitutkimusmenetelmä, jota taas
käyttäjätutkijat ovat paheksuneet (ja sitten alkaneet itse
tehdä miltei samanlaisia ryhmiä ihan samalla nimellä :-)
Taitavasti fasilitoituna yliveto palautesessio mille tahansa
idealle (mieluiten hyvin konkreettisesti esitettynä),
kysymys-vastaus-sessiona rahanhaaskuuta, koska sellaisen voi tehdä
kyselylomakkeella tai webissä.
joo. olen jossain nähnyt fokusryhmiä luonnehdittavan
"tuotteiden ryhmäterapiaksi". :) näkeekö joku ongelmaa siinä,
että fokusryhmä olisi läsnä projektissa jatkuvasti ja aina
samalla koostumuksella?
@nieminensundell
ja muut: onks mitään hyvää referenssiä fokusryhmistä, jota
vois lukaista? haluisin ymmärtää hieman sekä metodologiaa,
että teoriaa sen taustalla. pragmaattisesta näkökulmasta juttu
on tietenkin ihan selvä, mutta pitää aina tehdä itselle nää
vaikeeksi. :)
@nieminensundell
-- olet oikeassa! nykyään vaan taloustutkimukset yms. tekee
nettipaneeleita ja kaavakekyselyitä, mutta monikielisyys ja
läsnäoleminen on aina vaan vaikeampaa :) tai ehkä olen vaan
ollut väärin tahojen kanssa kontaktissa.
@viilee, omasta
mielestäni toimii parhaiten joko haarukoitaessa kohderyhmiltä
tarpeita ja / tai tuotteen tai palvelun toivottavia - ja
tarpeellisia, tai mistä ollaan valmiita maksamaan - ominaisuuksia,
miten päin asian haluaa nähdä, lähestyn itse aihetta
käytettävyys- ja konseptisuunnittelun kannalta. Touhua voi
lähestyä joko aivan ideatasolla tai mockupeja / leiskoja
käyttäen tai jotain siltä väliltä, siinä mielessä geneerinen
menetelmä.
Touhu on tosiaan pitkälti fasilitoijasta kiinni, kuten
@nieminensundell
totesi. Toinen oleellinen kohta on huolehtia mistä vaiheesta
innovaation adaptaatiokäyrää vastaajat etsitään ja tietty
homogeenisyys ryhmässä on hyvästä.
@pe3: tää on mun mielipide
asian suhteen, mutta sanoisin seuraavasti: markkinointitutkimus on
tutkimusta, jonka tekeminen ja tuotokset ohjaa markkinointia. ja
sit taas designtutkimus on tutkimusta, jonka tekeminen ja tuotokset
ohjaa disainia. sanoisin että näiden sisällön määrää tuo
tekemisen konteksti ja tiedon ja ymmärryksen vastaanottaja.
käyttäjätutkimus taas on mielestäni jonkinlainen
kattokategoria kaikille "käyttäjiä" tutkivalle tiedon ja
ymmärryksen tuotannolle. siispä markkinointi ja designtutkimuksen
piirissä tehdään paljon "käyttäjätutkimusta". toisaalta,
designtutkimus pitää sisällään artefaktien tuottamista
(luonnokset, protot, visualisoinnit, ym.), aktiivista osallistavaa
vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kommunikaatiota varsinaisten
designereiden kanssa, ym. ym.
mutta nämä näin vaan henk.koht. mielipiteenä. varmaan on
parempiakin määritelmiä. markkinointitutkimuksesta voin
rehellisesti sanoa, että en tiedä siitä mitään. voisko joku
viksu kertoa mulle, mistä siinä pohjimmillaan ja parhaimmillaan
on kyse?
Toisaalta designtutkimus on pitkälti käytettävyystutkimusta
:) Mitään kirjaa ei ole,mutta suosikkimenetelmäni päähineestä
on sitä mieltä, että nuo vastaavat kysymyksiin suunnilleen
seuraavasti ja osin päällekkäin: miksi? (markkinointitutkimus),
miten? (designtutkimus) ja ketkä? (käyttäjätutkimus).
mun mielestä disaintutkimus ja käytettävyystutkimus ovat ihan
eri asioita. käytettävyystutkimus kertoo, onko tuote/palvelu/ym.
käytettävä (sic), eikä muuta. eli se tuottaa
käytettävyystietoa, joka taas pitäisi olla ideaalitapauksessa
yksi monista tiedon ja ymmärryksen lähteistä disainprosessissa
eikä ikinä pääasiallinen. itse käsitän designtutkimuksen
piiriin kuuluvan kaiken tiedon ja ymmärryksen ja niiden
tuottamisen, joita design- tai tuotekehitysprojekteissa
hyödynnetään. MUTTA: designtutkimus ei omista näitä tietoja,
vaan vaikuttaa niihin omalla toiminnallaan.
Mjoo @viilee saatat olla
aivan oikeassakin. Tipautetaan nuo tutkimus-loppuliitteet pois.
Onko käytettävyys alisteinen designille, päinvastoin vai
rinnakkain? Missä määrin ne ovat erillisiä ja riittäisikö
pelkkä design vai tarvitaanko käytettävyyttä edelleen
itsenäisenä? By-the-book käytettävyys ei riitä sellaisenaan
netissä, vaan siihen tarvitaan myös muotoilua / visualisointia
sekä konseptointia ja markkinointia. Näkisin itse tässä
tällaisen karkeasti esitetyn peruskolmijaon, tai pikemminkin
osa-alueen: a) käytettävyys, b)
design-muotoilu-visualisointi-konkretisointi c)
konseptointi-markkinointi, mutta voin olla aivan väärässäkin
:)
Mielestäni tätä keskustelua ei ole kunnolla vieläkään edes
käyty - siis Jaikun ulkopuolella. Teollisessa muotoilussa ja
desingtutkimuksessa ei aikoinaan erityisesti tuotu
käytettävyys-näkökulmaa erityisesti aikoinaan esille
1980-luvulla, vaikka käytettävyys on ollut sinänsä
luonnollisesti osa designia. Sitten tulivat puskasta Nielsen,
Morville & co puskasta härpättimien sisällä tapahtuvan
käytettävyyden / designin suhteen, ensisijaisesti www-palvelujen
osalta. Käytettävyys pääsi ikään kuin ryöpsähtämään
omaksi osa-alueekseen ;)
Itse edustan tyystin härpättimien välityksellä
käytettävien tuotteiden ja palveluiden konsepti- ja
käytettävyyssuunnittelua, so. www-selaimeen ja
mobiiliympäristössä. Jotain pientä digi-tv-puolellakin on
tullut harjoiteltua. Mielenkiintoinen kysymys on, ylittääkö
jossain vaiheessa tulevaisuutta digitaalisten tuotteiden ja
palvelujen kysyntä materiaalisten kysynnän?
Esm Turkka Keinonen saattaisi laukoa tähän
käytettävyys/design-suhteeseen laadukkaita näkemyksiä, jos joku
hänet tavoittaisi. Olisi varsin hyödyllistä, jos joku voisi
heittää stetsonista ja opuksesta jonkinlainen skeeman, miten
nämä sektorit ovat suhteessa toisiinsa, viime kädessä kaikki
ovat samaa vyyhteä, mutta norsun kellistää parhaiten pala
kerrallaan.
@ubiq: joo, olis
hyödyllistä. itse oletan kyseisen esityksen tulevan
"hallintotieteiden" alueelta, jos ne jossain vaiheessa alkavat
kiinnostua näistä jutuista. ;)
@pe3: enkä itse ole
missään törmännyt lähteeseen, jossa hiffattaisin miten toi
koko paletti toimii sulassa, orgaanisessa yhteistyössä jossa eri
toimijat kunnioittavat toisten asiantuntemusta siten, että syntyy
loistavia lopputuloksia. @ubiqin mainitsema turkka keinonen on
esittänyt (muistaakseni väikkärissään) osviittaa siitä, miten
paras lopputulos syntyy, jos käytettävyyspoppoo ja designpoppoo
tekevät yhteistyötä koko projektin ajan.
Voiskohan näitä jotenkin koostaa Parven wikiin? Millä
otsikolla? Tai minkälaisella idealla? Samallahan vois koota myös
tietoa SHOK:eista ja Living Labs toiminnasta. Eli voitas koittaa
jotenkin hahmottaa ajankohtaisia tutkimuksen kehityssuuntia. Olisi
myös hyödyllistä listata erilaisia tutkimuspalveluita tarjoavia
tahoja.
Mä olen ollut osallisena kaikissa näissä tutkimustyypeissä,
ja mun tuntuman mukaan niiden rajat ovat keinotekoiset, usein
organisaation osastojen mukaan syntyvät. Markkinoijat näkevät
itsensä nykyään koko homman alullepanijana, eli he tutkivat ja
määrittelevät, kuka, miksi ja miten jotain tuotetta tai palvelua
haluaa käyttää. Spesifimmät design- ja käyttäjästudyt
tehdään sit matkan varrella. Ja se kaikkien tutkimusten
koordinointi ja yhteistyö on todella tarpeen. Toki detaljeista ja
tutkimustyyleistä voi aina saada mehevän kiistan, mutta
jätetään sellainen kiivailijoille :-) Periaatteessa kaikki
käyttävät samoja metodologioita vaikka metodi eroaisi.
Ja taas kerran ollaan käytettävyyden määritelmässä.
Käytännössähän "käytettävyydellä" tarkoitetaan nykyään
aika kapea-alaista helppokäyttöisyyttä, ja "käytettävyyden"
laajemman merkityksen on korvannut "käyttäjäkokemus".
@jkarttunen. Jees. Ja
toki on eroja. Samaakin menetelmää voi käyttää paremmin tai
huonommin. Nyt on nähty mm sellaisia tutkimuksia, joissa
seitsemän eri yksilön tuotepreferensseistä vedetään
markkinatason johtopäätöksiä... Eli syvähaastattelua
käytetään designin legitimointiin. Niissä toimisivat juuri
focus groupit paremmin.
juuri tuosta syystä väitin, että hallintotieteet ja
johtaminen on se juttu: siellä ollaan kiinnostuneita
päätöksenteosta ja siitä että se menee oikein. ja siihen
kaikki aina loppujen lopuksi menee. päätöksenteko ei oo
tutkimuksen, markkinoinnin tai designin heiniä eikä ne ole
oikeastaan siitä kiinnostuneita.
@jkarttunen -- sorry,
vähän myöhässä. mutta vastaus siihen miksi tällä yhdellä
firmalla ole mitään käsitystä pelaajista on se, ettei heillä
ole mitään kontaktia pelaajiin. työskentelen noiden kanssa
tiiviisti ja todellisuus on valitettavan karu. sekä pelattavuus
että markkinointi yms. ovat aivan hukassa.
Mä ajattelen eroja metodisina. Käyttäjäkokemustutkimukset
ovat usein fokusryhmähenkisiä ja etupainotteisia (voidaan tehdä
myös ennen kuin tuote on ulkona). Markkinatutkimukset ovat MUN
MIELESTÄ painokkaammin määrällisiä, joko tsekataan uusia
markkinoita (vetääkö markkina x potentiaalisesti tuotetta y) tai
konkreettisesti. Miten tuote y vastaanotettiin markkinalla x.
käytettävyys taas valitettavasti on ollut vähän sitä sun
tätä, mutta ideaalitilanne olisi, että se keskittyy
järjestelmän/palvelun käytön oppimiseen ja käytön
"tehokkuuteen" tai tolkullisuuteen. mielekästä olisi
heuristiikkoihin perustuvat paperiprotoilut tai protoilut. oh
well... mutta tässä tosiaan heilutaan aika lailla laidasta
laitaan. kuka nyt esiintyykään osaavana testaajana,
datankerääjänä tai haastattelijana.
Täällä on juteltu vähän sekaisin markkinatutkimuksesta ja
markkinointitutkimuksesta sekä käyttäjätutkimuksesta ja
käytettävyystutkimuksesta... Markkinatutkimuksella kartoitetaan
markkinan kokoa, ihmisten ostovalmiutta ja sen sellaista.
Käytettävyystutkimuksella selvitetään ongelmia tuotteiden
käytettävyydessä. Design-tutkimuksesta en ole koskaan
kuullutkaan.
Käytettävyysväki tykkää moittia focus group -intoilua
käytettävyysongelmien ratkaisussa, sillä siihen se ei sovellu
kovin hyvin. Paremmin se käy idean tai konseptin testaamiseen.
Tässä menetelmäkatsauksessa Mayhew kirjoittaa lyhyesti
käytettävyys- focus groupeista:
Minun kokemusteni perusteella tulokset ovat sitä parempia mitä
valmiimpia asioita ihmisille esittää ja mitä paremmin saa
keskustelun liikkumaan sillä tasolla, että ihmiset kertovat
omakohtaisista kokemuksistaan ja ongelmistaan sen sijaan, että
heittäisivät ideoita siltä pohjalta, mitä kuvittelevat
haluavansa. Henry Fordinhan kerrotaan sanoneen, että jos
ihmisiltä olisi kysynyt, he olisivat halunneet nopeampia
hevosia...
Tuossa linkatussa jutussa viitataan fokkareiden yhteydessä
tällaiseen kirjaan, mutta en ole lukenut sitä: Kruger, R. (1994).
Focus Groups, A Practical Guide for Applied Research
Termeistä kiinnostuneet voivat halutessaan myös pohtia,
tulisiko puhua käyttökokemuksesta vai käyttäjäkokemuksesta.
Käyttöliittymäkin oli ennen vanhaan suomeksi
käyttäjäliittymä:
Jahka tästä pikkuhiljaa saan diplomityöni julkaistua,
siinäkin käsitellään samaa aihepiiriä, etenkin viime vuosina
esiin noussutta ajatusta, jossa käyttäjätutkimusta (!=
käytettävyystutkimus) sovelletaan jo ennen kuin varsinainen
tuotekehitysprosessi on aloitettu ja haetaan tällä tavalla
lähtökohtia uusille tuotemahdollisuuksille. Perinteinen
käytettävyystyö kun on ollut luonteeltaan varsin taktista.
40 comments so far
Löytyiskö Fountain Parkilta jotain.
1 week, 2 days ago by pe3.
@soppa, pistitpä työlään. Äkkiseltään ei taitamukseni riitä. @pe3:n tavoin Fountain Parkilta voisi löytyä ideoita, lisäksi voisi kysyä Kuluttajatutkimuskeskukselta, Adagelta ja Treen Käytettävyyslabrasta, miten ovat verkottuneet. Myös Oulun yliopistossa voi olla jotain kontakteja.
1 week, 1 day ago by ubiq.
Periaatteessa mikä tahansa markkinointitutkimuslafka. Niillä on kumppaniverkosto muissa maissa. Voit kysyä myös Idean-nimisestä lafkasta.
1 week, 1 day ago by nieminensundell.
Joo, meillä Ideanissa noita tehdään koko ajan eli kannattaa kysyä. Mullekin voi meilata.
1 week, 1 day ago by marjut.
@marjut, kaikesta päätellen olet Ideanissa duunissa. En tiennyt. Hyvä homma.
1 week, 1 day ago by ubiq.
Siellähän minä...
1 week, 1 day ago by marjut.
Täältä löytyy puoli Ideania.
1 week ago by jkarttunen.
@soppa, tartteksä "markkinointitutkimusta" vai "designtutkimusta" vai "käyttäjätutkimusta"? :)
1 week ago by viilee.
aijoo marjut - idean - kiitos! mulla on kaksi tarvetta. 1) focus group -haastattelija, säännöllisen epäsäännöllisesti, Kööpenhaminassa, på danska. fokus kuluttajatutkimuksessa design-painotuksella. katsotaan siis muutamia pelidesigneja/konsepteja jne. kohderyhmä teinitytöt. 2) focus group (design-tutkimus) yhtä lailla käydään läpi olemassa olevia nettipelejä päämarkkina-alueilla, jotka ovat suomi, ruotsi, eesti ja espanja, mutta pian myös saksa, uk, tms. Tavoitteena tässä saada palautetta yhden firman peleistä pelaajilta. Näillä ei vielä ole mitään käsitystä miksi jotkut pelit ovat huippusuosittuja ja toiset ei. Markkinatutkimusfirmat eivät välttämättä ihan tarjoa focus group tyyppistä tekemistä. Kysely tai nettipaneelit niiltä kyllä onnistuu ihan ok. Pitäisi olla pieni sosiologi haastattelijan sisällä.
1 week ago by soppa.
Allekirjoittanut on sosiologi. :-) Nuo kuvailemasi tarpeet ovat meille ihan tuttuja. Jos haluat, niin laita vaikka mulle meiliä työosoitteeseeni (etunimi.sukunimi@idean.com), niin voin hoitaa hommaa eteenpäin?
1 week ago by marjut.
@soppa. Mielenkiintoinen tuo markkinatutkimusfirmojen focus groupittomuus. Se on nimittäin alun perin markkinointitutkimusmenetelmä, jota taas käyttäjätutkijat ovat paheksuneet (ja sitten alkaneet itse tehdä miltei samanlaisia ryhmiä ihan samalla nimellä :-)
1 week ago by nieminensundell.
mikäs tyyppien mielestä on pohjimmainen hyöty focus groupista ja millä tavalla käytettynä?
1 week ago by viilee.
Taitavasti fasilitoituna yliveto palautesessio mille tahansa idealle (mieluiten hyvin konkreettisesti esitettynä), kysymys-vastaus-sessiona rahanhaaskuuta, koska sellaisen voi tehdä kyselylomakkeella tai webissä.
1 week ago by nieminensundell.
joo. olen jossain nähnyt fokusryhmiä luonnehdittavan "tuotteiden ryhmäterapiaksi". :) näkeekö joku ongelmaa siinä, että fokusryhmä olisi läsnä projektissa jatkuvasti ja aina samalla koostumuksella?
1 week ago by viilee.
@nieminensundell ja muut: onks mitään hyvää referenssiä fokusryhmistä, jota vois lukaista? haluisin ymmärtää hieman sekä metodologiaa, että teoriaa sen taustalla. pragmaattisesta näkökulmasta juttu on tietenkin ihan selvä, mutta pitää aina tehdä itselle nää vaikeeksi. :)
1 week ago by viilee.
@nieminensundell -- olet oikeassa! nykyään vaan taloustutkimukset yms. tekee nettipaneeleita ja kaavakekyselyitä, mutta monikielisyys ja läsnäoleminen on aina vaan vaikeampaa :) tai ehkä olen vaan ollut väärin tahojen kanssa kontaktissa.
1 week ago by soppa.
@viilee, omasta mielestäni toimii parhaiten joko haarukoitaessa kohderyhmiltä tarpeita ja / tai tuotteen tai palvelun toivottavia - ja tarpeellisia, tai mistä ollaan valmiita maksamaan - ominaisuuksia, miten päin asian haluaa nähdä, lähestyn itse aihetta käytettävyys- ja konseptisuunnittelun kannalta. Touhua voi lähestyä joko aivan ideatasolla tai mockupeja / leiskoja käyttäen tai jotain siltä väliltä, siinä mielessä geneerinen menetelmä.
Touhu on tosiaan pitkälti fasilitoijasta kiinni, kuten @nieminensundell totesi. Toinen oleellinen kohta on huolehtia mistä vaiheesta innovaation adaptaatiokäyrää vastaajat etsitään ja tietty homogeenisyys ryhmässä on hyvästä.
1 week ago by ubiq.
@Soppa "Näillä ei vielä ole mitään käsitystä miksi jotkut pelit ovat huippusuosittuja ja toiset ei."
Ehkäpä siksi että toisetpelifirmat keskittyvät pelikokemukseen ja pelattavuuteen, toiset tekniikkaan, grafiikkaan ja markkinointiin.
6 days, 20 hours ago by jkarttunen.
Paitsi jos kyse on mobiilipeleistä.
6 days, 20 hours ago by jkarttunen.
@viilee ja muut: mikä on markkinointitutkimuksen, designtutkimuksen ja käyttäjätutkimuksen ero?
6 days, 8 hours ago by pe3.
@pe3: tää on mun mielipide asian suhteen, mutta sanoisin seuraavasti: markkinointitutkimus on tutkimusta, jonka tekeminen ja tuotokset ohjaa markkinointia. ja sit taas designtutkimus on tutkimusta, jonka tekeminen ja tuotokset ohjaa disainia. sanoisin että näiden sisällön määrää tuo tekemisen konteksti ja tiedon ja ymmärryksen vastaanottaja.
käyttäjätutkimus taas on mielestäni jonkinlainen kattokategoria kaikille "käyttäjiä" tutkivalle tiedon ja ymmärryksen tuotannolle. siispä markkinointi ja designtutkimuksen piirissä tehdään paljon "käyttäjätutkimusta". toisaalta, designtutkimus pitää sisällään artefaktien tuottamista (luonnokset, protot, visualisoinnit, ym.), aktiivista osallistavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kommunikaatiota varsinaisten designereiden kanssa, ym. ym.
mutta nämä näin vaan henk.koht. mielipiteenä. varmaan on parempiakin määritelmiä. markkinointitutkimuksesta voin rehellisesti sanoa, että en tiedä siitä mitään. voisko joku viksu kertoa mulle, mistä siinä pohjimmillaan ja parhaimmillaan on kyse?
6 days, 8 hours ago by viilee.
Toisaalta designtutkimus on pitkälti käytettävyystutkimusta :) Mitään kirjaa ei ole,mutta suosikkimenetelmäni päähineestä on sitä mieltä, että nuo vastaavat kysymyksiin suunnilleen seuraavasti ja osin päällekkäin: miksi? (markkinointitutkimus), miten? (designtutkimus) ja ketkä? (käyttäjätutkimus).
6 days, 8 hours ago by ubiq.
mun mielestä disaintutkimus ja käytettävyystutkimus ovat ihan eri asioita. käytettävyystutkimus kertoo, onko tuote/palvelu/ym. käytettävä (sic), eikä muuta. eli se tuottaa käytettävyystietoa, joka taas pitäisi olla ideaalitapauksessa yksi monista tiedon ja ymmärryksen lähteistä disainprosessissa eikä ikinä pääasiallinen. itse käsitän designtutkimuksen piiriin kuuluvan kaiken tiedon ja ymmärryksen ja niiden tuottamisen, joita design- tai tuotekehitysprojekteissa hyödynnetään. MUTTA: designtutkimus ei omista näitä tietoja, vaan vaikuttaa niihin omalla toiminnallaan.
6 days, 7 hours ago by viilee.
Onko näistä eri tutkimuksista jossain hyvää kokonaisesitystä?
6 days, 7 hours ago by pe3.
Mjoo @viilee saatat olla aivan oikeassakin. Tipautetaan nuo tutkimus-loppuliitteet pois. Onko käytettävyys alisteinen designille, päinvastoin vai rinnakkain? Missä määrin ne ovat erillisiä ja riittäisikö pelkkä design vai tarvitaanko käytettävyyttä edelleen itsenäisenä? By-the-book käytettävyys ei riitä sellaisenaan netissä, vaan siihen tarvitaan myös muotoilua / visualisointia sekä konseptointia ja markkinointia. Näkisin itse tässä tällaisen karkeasti esitetyn peruskolmijaon, tai pikemminkin osa-alueen: a) käytettävyys, b) design-muotoilu-visualisointi-konkretisointi c) konseptointi-markkinointi, mutta voin olla aivan väärässäkin :)
Mielestäni tätä keskustelua ei ole kunnolla vieläkään edes käyty - siis Jaikun ulkopuolella. Teollisessa muotoilussa ja desingtutkimuksessa ei aikoinaan erityisesti tuotu käytettävyys-näkökulmaa erityisesti aikoinaan esille 1980-luvulla, vaikka käytettävyys on ollut sinänsä luonnollisesti osa designia. Sitten tulivat puskasta Nielsen, Morville & co puskasta härpättimien sisällä tapahtuvan käytettävyyden / designin suhteen, ensisijaisesti www-palvelujen osalta. Käytettävyys pääsi ikään kuin ryöpsähtämään omaksi osa-alueekseen ;)
Itse edustan tyystin härpättimien välityksellä käytettävien tuotteiden ja palveluiden konsepti- ja käytettävyyssuunnittelua, so. www-selaimeen ja mobiiliympäristössä. Jotain pientä digi-tv-puolellakin on tullut harjoiteltua. Mielenkiintoinen kysymys on, ylittääkö jossain vaiheessa tulevaisuutta digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kysyntä materiaalisten kysynnän?
Esm Turkka Keinonen saattaisi laukoa tähän käytettävyys/design-suhteeseen laadukkaita näkemyksiä, jos joku hänet tavoittaisi. Olisi varsin hyödyllistä, jos joku voisi heittää stetsonista ja opuksesta jonkinlainen skeeman, miten nämä sektorit ovat suhteessa toisiinsa, viime kädessä kaikki ovat samaa vyyhteä, mutta norsun kellistää parhaiten pala kerrallaan.
6 days, 6 hours ago by ubiq.
@pe3: ei.
6 days, 6 hours ago by viilee.
@ubiq: joo, olis hyödyllistä. itse oletan kyseisen esityksen tulevan "hallintotieteiden" alueelta, jos ne jossain vaiheessa alkavat kiinnostua näistä jutuista. ;)
6 days, 6 hours ago by viilee.
@pe3: enkä itse ole missään törmännyt lähteeseen, jossa hiffattaisin miten toi koko paletti toimii sulassa, orgaanisessa yhteistyössä jossa eri toimijat kunnioittavat toisten asiantuntemusta siten, että syntyy loistavia lopputuloksia. @ubiqin mainitsema turkka keinonen on esittänyt (muistaakseni väikkärissään) osviittaa siitä, miten paras lopputulos syntyy, jos käytettävyyspoppoo ja designpoppoo tekevät yhteistyötä koko projektin ajan.
6 days, 6 hours ago by viilee.
Voiskohan näitä jotenkin koostaa Parven wikiin? Millä otsikolla? Tai minkälaisella idealla? Samallahan vois koota myös tietoa SHOK:eista ja Living Labs toiminnasta. Eli voitas koittaa jotenkin hahmottaa ajankohtaisia tutkimuksen kehityssuuntia. Olisi myös hyödyllistä listata erilaisia tutkimuspalveluita tarjoavia tahoja.
6 days, 6 hours ago by pe3.
Mä olen ollut osallisena kaikissa näissä tutkimustyypeissä, ja mun tuntuman mukaan niiden rajat ovat keinotekoiset, usein organisaation osastojen mukaan syntyvät. Markkinoijat näkevät itsensä nykyään koko homman alullepanijana, eli he tutkivat ja määrittelevät, kuka, miksi ja miten jotain tuotetta tai palvelua haluaa käyttää. Spesifimmät design- ja käyttäjästudyt tehdään sit matkan varrella. Ja se kaikkien tutkimusten koordinointi ja yhteistyö on todella tarpeen. Toki detaljeista ja tutkimustyyleistä voi aina saada mehevän kiistan, mutta jätetään sellainen kiivailijoille :-) Periaatteessa kaikki käyttävät samoja metodologioita vaikka metodi eroaisi.
6 days, 5 hours ago by nieminensundell.
Ja taas kerran ollaan käytettävyyden määritelmässä. Käytännössähän "käytettävyydellä" tarkoitetaan nykyään aika kapea-alaista helppokäyttöisyyttä, ja "käytettävyyden" laajemman merkityksen on korvannut "käyttäjäkokemus".
Keinosella on kieltämättä loistava yhteenveto käytettävyyden määritelmistä.
6 days, 5 hours ago by jkarttunen.
@nieminensundell , eli riippuu tilaajan tittelistä?
6 days, 4 hours ago by jkarttunen.
@jkarttunen. Jees. Ja toki on eroja. Samaakin menetelmää voi käyttää paremmin tai huonommin. Nyt on nähty mm sellaisia tutkimuksia, joissa seitsemän eri yksilön tuotepreferensseistä vedetään markkinatason johtopäätöksiä... Eli syvähaastattelua käytetään designin legitimointiin. Niissä toimisivat juuri focus groupit paremmin.
6 days, 1 hour ago by nieminensundell.
juuri tuosta syystä väitin, että hallintotieteet ja johtaminen on se juttu: siellä ollaan kiinnostuneita päätöksenteosta ja siitä että se menee oikein. ja siihen kaikki aina loppujen lopuksi menee. päätöksenteko ei oo tutkimuksen, markkinoinnin tai designin heiniä eikä ne ole oikeastaan siitä kiinnostuneita.
6 days, 1 hour ago by viilee.
@jkarttunen -- sorry, vähän myöhässä. mutta vastaus siihen miksi tällä yhdellä firmalla ole mitään käsitystä pelaajista on se, ettei heillä ole mitään kontaktia pelaajiin. työskentelen noiden kanssa tiiviisti ja todellisuus on valitettavan karu. sekä pelattavuus että markkinointi yms. ovat aivan hukassa.
5 days, 2 hours ago by soppa.
Mä ajattelen eroja metodisina. Käyttäjäkokemustutkimukset ovat usein fokusryhmähenkisiä ja etupainotteisia (voidaan tehdä myös ennen kuin tuote on ulkona). Markkinatutkimukset ovat MUN MIELESTÄ painokkaammin määrällisiä, joko tsekataan uusia markkinoita (vetääkö markkina x potentiaalisesti tuotetta y) tai konkreettisesti. Miten tuote y vastaanotettiin markkinalla x. käytettävyys taas valitettavasti on ollut vähän sitä sun tätä, mutta ideaalitilanne olisi, että se keskittyy järjestelmän/palvelun käytön oppimiseen ja käytön "tehokkuuteen" tai tolkullisuuteen. mielekästä olisi heuristiikkoihin perustuvat paperiprotoilut tai protoilut. oh well... mutta tässä tosiaan heilutaan aika lailla laidasta laitaan. kuka nyt esiintyykään osaavana testaajana, datankerääjänä tai haastattelijana.
5 days, 2 hours ago by soppa.
Ok, entäs markkinointitutkimus? Erot käyttäjätutkimukseen minimaaliset. Tarkoitin sitä.
2 days, 19 hours ago by nieminensundell.
Täällä on juteltu vähän sekaisin markkinatutkimuksesta ja markkinointitutkimuksesta sekä käyttäjätutkimuksesta ja käytettävyystutkimuksesta... Markkinatutkimuksella kartoitetaan markkinan kokoa, ihmisten ostovalmiutta ja sen sellaista. Käytettävyystutkimuksella selvitetään ongelmia tuotteiden käytettävyydessä. Design-tutkimuksesta en ole koskaan kuullutkaan.
Käytettävyysväki tykkää moittia focus group -intoilua käytettävyysongelmien ratkaisussa, sillä siihen se ei sovellu kovin hyvin. Paremmin se käy idean tai konseptin testaamiseen. Tässä menetelmäkatsauksessa Mayhew kirjoittaa lyhyesti käytettävyys- focus groupeista:
http://www.teced.com/PDFs/Upa2000-sr.pdf...
Minun kokemusteni perusteella tulokset ovat sitä parempia mitä valmiimpia asioita ihmisille esittää ja mitä paremmin saa keskustelun liikkumaan sillä tasolla, että ihmiset kertovat omakohtaisista kokemuksistaan ja ongelmistaan sen sijaan, että heittäisivät ideoita siltä pohjalta, mitä kuvittelevat haluavansa. Henry Fordinhan kerrotaan sanoneen, että jos ihmisiltä olisi kysynyt, he olisivat halunneet nopeampia hevosia...
Tuossa linkatussa jutussa viitataan fokkareiden yhteydessä tällaiseen kirjaan, mutta en ole lukenut sitä: Kruger, R. (1994). Focus Groups, A Practical Guide for Applied Research
2 days, 19 hours ago by MjP2.
@MjP2. Oivallinen tiivistys.
2 days, 19 hours ago by nieminensundell.
@nieminensundell: Kiitos.
Termeistä kiinnostuneet voivat halutessaan myös pohtia, tulisiko puhua käyttökokemuksesta vai käyttäjäkokemuksesta. Käyttöliittymäkin oli ennen vanhaan suomeksi käyttäjäliittymä:
http://paa.auki.fidisk.fi/koyttis/2008/04/07/palailu-kayttokokemus-vs-kayttajakokemus/
Jahka tästä pikkuhiljaa saan diplomityöni julkaistua, siinäkin käsitellään samaa aihepiiriä, etenkin viime vuosina esiin noussutta ajatusta, jossa käyttäjätutkimusta (!= käytettävyystutkimus) sovelletaan jo ennen kuin varsinainen tuotekehitysprosessi on aloitettu ja haetaan tällä tavalla lähtökohtia uusille tuotemahdollisuuksille. Perinteinen käytettävyystyö kun on ollut luonteeltaan varsin taktista.
Ks. http://www.jnd.org/dn.mss/whydoinguser...
Kyynisempi voisi sanoa, että jokainen koulukunta haluaa ottaa innovoinnin kruunun itselleen...
2 days, 18 hours ago by MjP2.